No, mentiin sitten kisoihin tänään koko viikon arpomisen jälkeen.

Kisapaikalle tullessani ahdisti niin paljon, että pyörrytti eikä henki meinannut kulkea. Mietin kaikenlaista: tuloksella ei olisi mitään väliä, en vetäisi kaarteita liian tiukiksi, keskeyttäisin jos Sunny näyttäisi pahalta.  Alkulenkin Sunny kulki tosi rauhallisesti ja ehdin jo ajatella, että se yhdisti paikan selkäkipuihin.

Mutta mitäpä se sitten menikään tekemään - hyvän, puhtaan nollaradan! Jossain puolivälissä rataa, varmaankin keppien jälkeen, tuli ihan mieletön fiilis, kun koira kulki tosi hyvin: täsmälleen ohjauksen mukaan, sujuvasti tarvitsematta hoputtamista. Ihanaa <3 Radan jälkeen meinasi polvet pettää ja silmissä sumeta... No, tulokseksi tuli loppujen lopuksi -0,45 ja sijoitus 34./89. Vaikka tuloksella ei olekaan väliä, niin ainahan se on kiva tehdä nolla. Ohjaaja olisi saanut puristettua ajasta vielä sekunnin-pari pois, mutta sillä nyt on vielä vähemmän väliä. Väliä oli vaan sillä, että hypyt ja liikkuminen näyttivät videolta tosi hyviltä, ja seurakaverit sanoivat, ettei Sunnyssa näkynyt yhtään mitään erikoista. Tosin liikkuihan se itsenäisyyspäivänäkin hyvin ja iloisesti...

Nyt sitten vain jännitetään seuraavia päiviä ja etenkin tiistain osteopaatin tuomiota.