Eilen oli lappalaiskoirien rotumestaruudet Jyväskylässä. Tultiin paikalle hyvissä ajoin, kun halusin katsella voittajaluokkaakin. No, kehät oli yli 1,5 tuntia myöhässä, joten lopulta päästiin kehään puoli kahden aikaan, kun 12.45 oli merkitty alkamaan. Eipä siinä, katselin voittajan koiria, jännitys nousi pikkuhiljaa nollasta ylöspäin. Tuomari vaikutti hyvin tiukalta mutta ei se oikeastaan jännittänyt vaan kehäänmeno.
 
Oli nimittäin hyvin lähellä, ettei oltaisi jouduttu kääntymään kehänauhalta takaisin, kun tuomari halusi tehdä koiralle sosiaalisuustestin, ei juoksuntarkistusta. Laitoin Sunnyn valmiiksi juoksuntarkistusta varten seisomaan, niin kuin olen tehnyt tänä vuonna kaikissa kokeissa. Tuomari käski mun nousta seisomaan ja antaa koiran olla ihan vapaasti ja sit se olisi rapsutellut sitä. Eli ihan ok useimmille koirille, mutta Sunny ei tajunnut yhtään, mistä on kyse. Se vaan katsoi mua, että tehäänkö me tokoa vai ollaanko me juoksuntarkistuksessa ja mitä toikin tossa lääppii. Purki sitten hermostusta räkyttämällä, tosin ihan vaan sellaista "en tiedä mitä teen, siispä haukun" -haukkua, ei vihaista eikä pelokasta. Tuomari jutteli mulle ummet ja lammet eli onneksi antoi aikaa eikä vain suoralta kädeltä hylännyt, ja Sunnykin sitten hiljeni.

Sitten tehtiin normaali juoksuntarkistus, jonka jälkeen tuomari rapsutti Sunnya kaulasta, niin että mä sain olla kyykyssä vieressä ja niin päästiin läpi. Ja Sunnyhan ei ole sosiaalinen, se ei yhtään ollut samaa mieltä siitä, että tuomari tulisi lääppimään sen olematta "käskyn alla". Samalla mä jäädyin ihan täydellisesti, kun olen valmistautunut juoksuntarkistukseen ja tämä oli ihan uusi tilanne. Onneksi Sunny ei murissut tai mitään ja vaikka paineistuikin tilanteesta ja mun jännityksestä, niin antoi kuitenkin tuomarin koskea ja saatiin lupa jatkaa. Ja - onneksi Sunnyn kanssa on treenattu juoksuntarkistusta niin paljon, vielä vuosi sitten ei todellakaan oltaisi päästy läpi.

Sen verran Sunny hermostui kuitenkin tästä, että paikallamakuussa oli liian levoton ja muissa liikkeissä yritti miellyttää mua parhaansa mukaan ja suorittaa kaiken tosi täsmällisesti. Mä taas meinasin oikeasti pyörtyä paikkamakuun jälkeen, olin kyykyssä kehän laidalla ja nojasin Anna-Leenan tuoliin varmaan melkein minuutin ja vaan hengittelin syvään. Sama juttu yksilöliikkeiden jälkeen, lähdin vaan metsään kävelemään vartiksi ja nyyhkytin Minnalle puhelimeen. On tää tokoharrastus rentouttavaa.

Sunnyn pisteet:
Paikkamakuu 5: Oli alunperinkin tosi levoton ja nousi sitten istumaan, kun vieruskaveri lähti. Tuomari mietti kauan, antaako 5 vai 0 mutta päätyi vitoseen, kun Sunny selvästi häiriintyi viereisen poistumisesta.
Seuraaminen 7,5: Tässä oli selvästi rauhoittelun makua mutta oli myös tosi hienoja pätkiä.
Maahanmeno 8: Hidas, muuten ok. Alusta oli kuitenkin märkä asfaltti, että ei Sunny onneksi hienohelmaillut.
Luoksetulo 8: Jes, pysähtyi hienommin kuin ikinä kokeessa! Ja ite muistin tehdä oikeanlaisen käsimerkin. Kaipa se kuitenkin vähän liikkui merkin jälkeen ja ainakin törmäsi pikkuisen.
Seisominen 8: Ei kääntynyt mukana! En tiedä, mistä pisteet lähti, olisikohan Sunny piipannut...
Nouto 10: Jepjep, viimeiset pari metriä ravasi mutta muuten tosi hieno, jopa loppupersasento oli suora.
Kaukot 8: Vähän vajaat istumiset muistaakseni mutta teki kaikki vaihdot ekalla käskyllä!
Estehyppy 7: Samanlaisesta suorituksesta saatiin 2 vko sitten 9... Eli teknisesti mun silmään täydellinen mutta piippitehosteet oli päällä.
Kokonaisvaikutus 5: Koiran epäsosiaalisuus ja piippaaminen.

Yhteispisteet 149, II-tulos, 2. sija ja tällä irtosi rotumestaruus... Olisi mun puolesta joku muu saanut sen pokata, vaikka joku jonka koira on sosiaalinen...

Liikkeet siis meni tosi hienosti mutta muuten jäi aika ikävä fiilis. Kaipa se on se, että vaikka tasan tiedän Sunnyn olevan epäsosiaalinen, niin tuntuu aina pahalta, kun joku sanoo (tai vihjaa) sen olevan aggressiivinen. :| Se kuitenkin antaa vieraan ihmisen koskea eikä välitä ympärillä olijoista eikä varsinkaan pure ketään. Mutta nää on näitä, useimpien tuomareiden mielestä juoksuntarkistus on juoksuntarkistus, mutta tämä oli nyt sitten eri mieltä. Positiivista oli se, että sain itseni kasattua yksilöliikkeisiin ja sekä minä että Sunny pystyttiin toimimaan (lähes) normaalisti yksilöliikkeissä. Vielä yksilöliikkeissä tuomari sanoi, että nythän se alkaa tottua häneen, mutta eihän Sunny välitä yhtään mitään ympärillä olevista ihmisistä, kunhan ne ei tule lääppimään. Liikkeiden jälkeen tuomari vielä kävi koskemassa Sunnya kaulasta, onneksi Sunny sattui istumaan mun sivulla eli vähän kuin alokkaan luoksepäästävyys, joten siinä ei ollut ongelmia.

Loppukevennys: Tuomari sanoi ainakin kolme kertaa, että meidän pitäisi nyt mennä paljon kävelemään kaupungille, vaikkapa Jyväskylään. Ok, tulee vaan vähän pitkä matka, mehän asutaan Helsingissä ja vielä 5 km keskustasta eli kävellään kaupungissa joka päivä :D