sunnuntai, 12. lokakuu 2008
Viikko syvään hengittelyä
Tällä viikolla ei ole treenattu kunnolla ollenkaan. Kotona on tehty pikkuisen voittajan juttuja. Sisällä paikallaankäännöksiä, luoksetulosta maahanmenoa ja kakeista maahan-seiso -vaihtoa. Paikallaankäännökset on ihan jees, tosin usein Sunny on sen verran korkeassa vireessä, että korjaa asentoaan sata kertaa :D Luoksetulosta en ole ajatellut, että se ikinä oppisi menemään maahan. Meneehän se, ei tosin kovin nopeasti mutta kuitenkin. Tätä tehtiin myös pihalla tänään lelupalkalla muutama toisto, on se Sunnylle vaikeaa mutta toivoa ehkä on. Maahan-seiso -vaihtoa tehtiin ihan vain niin, että olin Sunnyn edessä mutta kädellä ei tarvitse näyttää vaan pelkät käskyt riittää puhtaisiin vaihtoihin! Tämä on mulle itellenikin helpoin, kun tiedän liikeradan, muita pitää katsoa jonkun viisaamman kanssa.
Tunarissa näkyy vihdoin jotain edistymistä! Meidän pihaa ei ole haravoitu, joten treenasin tänään tunaria piilottaen sitä syksyn lehtien alle. Ja joka toistolla Sunny laukkasi piilotuspaikalle, avasi nenän heti, haisteli kapulan lehtien joukossa ja palautti myös laukassa, jes! Yhden kerran pudotti palikan mun jalkoihin, muuten luovutuksetkin oli nättejä. Ennenhän se on siis haahuillut päättömänä kymmenenkin sekuntia silmillä etsien ennen kuin on tajunnut omistavansa nenänkin. Onko se hiffannut etsi-käskyn tarkoittavan nenällä etsimistä vai onko tauon aikana leikannut, mutta selvää edistystä kuitenkin.
Viikonloppu vietettiin mummilla Viialassa, Sunny sai paljon herkkuja, esim. 2 kaalikäärylettä... Just joo. Mä pääsin sekä la että su ratsastamaan ja meni ratsastuksetkin pitkästä aikaa hyvin. Kerrankin onnistuin olemaan rento ja istumaan kunnolla kuuman hevosen selässä - ja hevonen oli täysin rauhallinen koko tunnin. Niinpä sekä heppa- että koirajuttuihin sopiva ajatus tästä: kunnes olet itse täydellinen, et voi syyttää eläintä.
Kommentit