Enpä lupauksesta huolimatta ole kirjoittanut vetämistäni agilitytreeneistä ajallaan. 19.3. ei tapahtunut ihmeellisiä, treenattiin taas sivuirrotusta ja todettiin, että jotkut koirat tarvitsevat ohjaajan "tuekseen", jotkut painostuvat.

26.3. oli ratatreenit, joista ratapiirros, jota kuten aina jouduttiin vähän soveltamaan:

Numerot eivät oikein näy, joten selvennykseksi: Lähtee oik. alakulmasta 1. aita 2. pituus 3. aita 4. aita 5. putken ylempi pää 6. aita 7. aita 8. kepit 9. puomi 10. putki 11. A 12. aita 13. putki 14. keskellä oleva aita 15. aita 16. vas. alakulmassa olevan putken alempi pää 17. aita 18. rengas 19. keinu

Voisi oikeastaan sanoa, että kaikissa koirissa oli vähän enemmän draivia radalla kuin lyhyissä harjoituksissa, vaikka eihän tuossa pitkiä suoria ole kuin kaksi. Uskaltaisin syyttää tästä ohjaajia, jotka antavat enemmän mennä ;) Hyvä vaan tietysti.

En nyt rupea yksilöimään virheitä mutta listaan yleisiä ongelmia. Alku meni kivasti melkein kaikilta. 4-aita oli luonnossa hieman alempana, joten koko suoran pystyi menemään koiran oikealla puolella juosten. Toinen vaihtoehto olisi ollut jättää koira lähtöön pidemmälle ja valssata 3-4-välissä. Ensimmäisessä vaihtoehdossa tulee ongelma ainoastaan sillon, jos koira ei mene takaaleikaten putkeen.

Ennen kepeillevientiä monet saivatkin ihan kelpo etumatkan koiraan ja ehtivät vastaanottamaan. Muutama väärä sisäänmeno johtui ohjaajan väärästä sijoittautumisesta tai yhtäkkisestä liikkeestä, joka blokkasi koiran oikeasta välistä pois. Joku koira myös hidastui ennen keppejä, koska ohjaaja ei kertonut ajoissa, mihin mennään seuraavaksi. Keppien lopussa tuli myös muutama koira ennen aikojaan pois. Lähelle seinää "tyhjään" vievillä kepeillä tuo on yleinen ongelma - vaatii tarkkuutta!

Puomin jälkeen muutaman kiepauttivat koiransa putkeen niin, että itse olivat sisäkaarteessa ja takaaleikkasivat putkelle. Tämä tekee koiralle isomman kaarteen kuin jos ohjaaja olisi valssannut itsensä alta pois; tällöin koira pääsee käytännössä suoraan kontaktilta putkeen. Eikä valssia tässä tarvitse tehdä oikein hienosti askeltaen vaan nimenomaan siirtyen itse vain pois tieltä. Samaten valssi tässä estää koiran hakemisen edessä olevalle aidalle, koska ohjaajan kroppa kääntyy päinvastaiseen suuntaan.

Putkesta ulos tullessa muutama koira katseli ympärilleen, ennen kuin ohjaaja kertoi radan jatkuvan A:lle. Useimmat koirat kuitenkin sitten sinkosivat sinne, joten käskyä pitää aikaistaa aina ja ikuisesti! A:n jälkeen taas joku katseli muita koiria, joku nuuskaisi maata --> jos koiralla on taipumusta häröilyyn, se pitää napata mukaan tiukalla käskyllä ja vetävällä liikkeellä. Ja toki jos palkkaa kontaktilla, koiran pitää ensin saada nami kurkusta alas, ennen kuin matkaa voi jatkaa ;)

12-Aidan jälkeen koiran linja vei suoraan puomille, mutta kaikki saivat koiransa putkeen JOS muistivat käskyttää. Tarkkuutta tarkkuutta. Koiran ollessa 13-putkessa monet ottivat etumatkaa, mikä on hyvä, kunhan ei unohda koiraa selän taakse. Kun koira tulee ulos putkesta, ei sillä ole aavistusta, missä ohjaaja on. Kun se näkee ohjaajan, se tulee yleensä suorinta tietä luokse, ellei muuta käsketä, joten jos esteet eivät satu nenän eteen, koira saattaa kiertää ne. Eli koiralle pitää kertoa, mihin suuntaan putkelta lähdetään ja mitä esteitä sen jälkeen pitää suorittaa.

Viimeisen putken jälkeen koiran linja piti muistaa suoristaa ennen rengasta. Joku koira tuli niin vinosti kohti ohjaajaa, että ehti reagoida myöhästyneeseen korjausliikkeeseen vain sen verran, että hyppäsi renkaan sivusta. Kun linja oli oikea, koirakin teki oikein. Rata loppui keinuun, jolle tultiin kovaa vauhtia, mutta yksikään koira ei tehnyt siinä kontaktivirhettä - hienoa!

Vaikka virheitä tulikin, meni kaikilla silleen sujuvasti. Yhtään sellaista voi ei -suoritusta en nähnyt. Koirien mielestä oli siistiä juosta kovaa ja ohjaajatkin taisivat tykätä, vai kuin? :)