Lyyti on saanut aimo annoksen lisää voimaa, itsevarmuutta ja jäynähenkeä. Uskaltaa jo vetää hepulirundia Sunnyn ympärillä, hypätä sohvalle ja sängylle sekä avata keittiön oven koiraportin... Tänään kun tulin Sunnyn kanssa lenkiltä, se olisi iloisesti olohuoneessa. Ei onneksi huutanut eikä tehnyt tuhojaan. Muuten se on edelleen maailman kiltein pentu, joskin autossa pitää alkumatkalla aina kiljua. Tosin kieltojen voimakkuus on vielä vähän hakusessa, kun karjaisin sille linnun perään lähtemisestä, se lähti vaan kauemmas eikä meinannut uskaltaa tulla takas. Vähän totuttelemista Santerin jälkeen, joka oli nuorena melkoinen luupää (ja omistajansa täysin kokematon).

Eiliseksi sovittiin Maijan ja Unnan kanssa vähän treenailemassa. Kivaa oli, otetaan uudestaankin! Ensin tehtiin paikkamakuu, Sunny ja Unna oli aika lähekkäin, mutta hyvin meni, kumpikaan ei tainnut edes piipata. Sit käytiin vähän lenkillä pellolla, ensin Sunny ja Lyyti vapaana, sitten Sunny ja Unna. Lyytin mielestä Unna oli makee tyyppi ja alkumatkan se kiskoi Unnan perään ja vapaana ollessaan kävi moikkailemassa (alistui taas hienosti). Loppumatkasta Lyyti esitti hyväkäytöksistä aikuista koiraa kävelemällä hihnassa edellä mutta vetämättä, vaikka isot koirat olivat vapaana. Koirien ohituksetkin meni namia syöttäen hyvin. Joissain asioissa aika pikkuvanha toi ipana.

Sunny otti pikkupätkiä seuraamista paljolla palkalla. Itse unohdin taas kääntää päätä ennen käännöstä, mutta onneksi Maija muistutti. Koiran tekeminen paranee heti. Ruutuja tehtiin myös, välillä oli alusta, välillä ei. Tosi hienosti ja varmasti juoksi sinne mutta ilman alustaa meni vähän takareunaan. En käskenyt maahan mut ois saattanut jäädä ruudun sisälle maahan. Vaikea sanoa ilman reunanaruja. Lisää toistoja alustalla!

Sitten tehtiin yksi avoimen luokan nouto, palautti ravissa pöh. Otin uuden palautuksen ja tuli laukalla. Tähän tarvittaisiin nyt se lelupalkka. Toisaalta hyppynoudossa ravipalautus ei kai onnistukaan niin hyvin mutta ei se silti estä treenaamasta. Metallin nostaminen oli taas ällöä, mutta pitää kyllä suussa ja liikkuu se suussa. Ruokakuppitreeniä ulkona tähän!

Luoksetuloa ei olla juurikaan treenattu paitsi vikalla Korri-kerralla vedettiin kylmiltään kisanomainen, joka onnistui. Nyt ei sitten onnistunutkaan, seisominen venyi ja kaksi viimeistä pätkää ravasi. Maahan meni ihan jees. Auttais ehkä jos treenais?! :D Lopuksi vielä kaket ruokakuppipalkalla, pysyi mun mielestä aika hyvin paikallaan enkä mä jaksa nipottaa. Mikä on huono tälle liikkeelle.

Lyyti osoitti sinnikkyytensä kiljumalla Maijan autohäkissä _koko_ isojen koirien treenin ajan. Ajateltiin, että se kyllästyisi mut ei. Se sai lopuksi tehdä kontaktia, yhden luoksetulon ja maahanmenoja. Enempää se ei osaakaan :) Tosi hienosti keskittyi mutta sitten en tajunnut lopettaa ajoissa ja se lähti morjestamaan Sunnya ja Unnaa. Sain sen lopulta takaisin ja se tarjosi taas kontaktia. Kotimatkalla se jaksoi huutaa vain parisataa metriä, kunnes simahti ;)