Lyyti on ollut tällä viikolla vauhdikas. Tiistaina se hyppäsi keskelle paskaojaa, keskiviikkona päivällä se karkasi äidiltä ja juoksi Sofianlehdonkadun jalkakäytävää yksinään,  keskiviikkoiltana pölli yksin ollessaan pöydältä kurkun. Ei käy tylsäksi meidän elämä. Eilen kokeiltiin jättää koirat kahdestaan olkkari-eteinen-yläkerta-tilaan ja ne olivat ihan meganätisti! Selvästi Lyyti siis protestoi sitä, että se suljettiin keittiöön. Tällä jatketaan nyt.

Eilen oli eka kerta Lyytin pentutreenejä, mutta kävi niin hassusti, että me oltiin ainoat paikalla. Sikäli meni siis vähän plörinäksi, että piti edellisen ryhmän kanssa kantaa esteet koppiin. Saatiin Lyytin kanssa kuitenkin harjoiteltua koirahäiriötä edellisen ryhmän aikana. Lisäksi se tutustui pimeään ja kaikuvaan estekoppiin ja pariin ihmiseen, jotka rapsuttivat <3 Kun jäätiin kahdestaan, juostiin kentällä ja leikittiin narupallolla. Kiskoi ihan mielettömän hyvin!

Autoilu otti Lyytin kanssa valtavan takapakin, kun viime viikonloppuna mökkimatkalla oksensi taas molemmilla matkoilla pari kertaa. Ed. kerralla se vaan jatkoi unia, mutta nyt se kuolasi koko matkan. Inhottavaa katsoa, kun pienellä on paha olo :( Nyt se sitten kuolaa jo kilometrin matkalla. Tällä viikolla ollaankin melkein joka päivä ajettu 2-5 kilsan matkoja kivoihin paikkoihin. Kävin myös ostamassa matkapahoinvointilääkkeitä seuraavalle pitkälle matkalle.

Mikrosiru ei löytynyt sitten toisellakaan lukulaitteella, joten edessä on uusi sirutus. Ikää tyypillä on nyt 14 viikkoa ja painoa tänään 8 kiloa. Kasvuvauhti on järkyttävä, meidän pieni ei ole enää pieni!