Onneks ihan joka maanantai ei ole noin rankka. Koulutan 17.30-18.30, sitten 18.30-19.30 on Lyytin agitreenit ja 19.30-> on Sunnyn tokotreenit. Toko on vain joka toinen viikko ja koulutusvuoro 17.30 ryhmässä on vain välillä. Eilen olin ensin ajatellut jättäväni Sunnyn treenit väliin, kun oli kisanomaiset eikä me olla yhtään treenattu kokeen jälkeen paitsi kerran luoksetuloa. Lisäksi mulla oli tänään koulussa Powerpoint-esitys, joka oli vielä pahasti kesken eilen. Sain sen kuitenkin valmiiksi ennen puoltayötä ja Sunnyn treeneissä oli tosi kivaa, joten onneksi mentiin :)

Lyytin treenit meni vähän niin ja näin. Ensin tehtiin suoraa putkea ja yksittäisten siivekkeiden kiertoa. Tää meni hyvin, varsinkin putken päitä haki sekä kaukaa että vaikeista kulmista. Kierrot tarvii vielä lisää toistoja mutta hyvin tuli vauhtia lisää, kun penska tajusi, mitä siltä halutaan. Välissä tehtiin myös puomin alastuloa, josta sillä on kyllä jo joku aavistus. Sitten huilattiin vähän aikaa, minkä jälkeen Lyyti ei osannut enää mitään :D Oikeesti, se ei edes käynyt leluun kiinni ja putkeenkin meni vasta useasta käskystä!? Sen ei pitänyt olla mitenkään erityisen väsynyt, joten keksin pari mahdollista syytä. Hallissa oli maassa namia, joita se tietysti bongaili ja jotka veti nenän maahan. Ja sitten musta tuntuu, että se häiriintyy, jos mulla on namia kädessä, koska katsoo sillon vaan mun kättä. Täytyy yrittää palkata aina pelkällä lelulla. Tässä vaiheessa totesin, ettei enää tule mitään ja lähdin kävelemään, lämmittelemään Sunnya ja jäähdyttelemään Lyytiä.

Tehtiin Sunnyn kanssa liikkeet heti ekana, sitten olin liikkeenohjaajana Miialle ja Dorille, minkä jälkeen lähdettiin kotiin joskus vähän yli kahdeksan. Tällä kertaa tein sen kanssa virittelynä vähän seuraamista (palkkaa kun ei piipannut) ja pari liikkeestä istumista (palkka heti istumisesta). Ennen liikkeitä en näyttänyt ruokakippoa enkä vihjannut sen mukana olosta. Liikkeistä palkkasin sopivissa kohdissa, kun meillä on ollut nyt niin paljon palkkaamattomuustreeniä.

Ensin seuraaminen. Jostain syystä ekan käännöksen jälkeen Sunnylla aina putoaa kontakti hetkeksi, mikä korjaantuu seuraavasta käännöksestä tai pysähdyksestä, näin kävi nytkin. Kolmannella suoralla oli juoksupätkä ja täyskäännös, jotka Sunny teki niin hienosti piippaamatta, että palkkasin lelulla. Liikkeestä istuminen meni ihan samanlailla kuin kokeessa eli istui hitaasti ja piippasi mutta hienoa, ettei tarvitse enää vartaloapua.

Luoksetulossa kokeilin perjantaina vaihtaa käsimerkkiä seisomisessa käskyyn "ylös" (kaukojen seisomiskäsky). Näytti silloin ihan lupaavalta, joten päätin testata. Ja hitto kun Sunny pysähtyi hienosti, paljon paremmin kuin ikinä kisoissa tai kisatreeneissä käsimerkillä! Heitin taas lelun, kun olin niin yllättynyt :D Ruudun merkit oli keltaiset leikkiämpärit, oltiin laitettu tahallamme kehänauha maahan aika lähelle ruudun nauhoja häiriöksi. Sunny vilkaisi kerran ruutuun, juoksi täysillä sinne, pysähtyi heti niin keskelle, että menin taas palkkaamaan onnellisuuttani :D Jätin sitten pienen taisteluleikin jälkeen Sunnyn ruutuun maahan ja kutsuin seuraamaan.

Hyppynouto tehtiin yhdellä laudalla, palautti ravissa ja perusasento oli ties missä... Tässä vaiheessa sanoin Sunnylle, että mul on ruoka mukana ja siitä alkoi myös kovempi piippaus. Pitää kokeilla ilman vihjeitä! Metallin palautti myös ravissa mutta melko suoraan persasentoon kuitenkin. Tunnaria ei tehty. Kaukoissa ei liikkunut yhtään mutta molempiin seisomisiin tarvitsi jostain syystä kaksi käskyä. Hassua, kun ne on just olleet vahvemmat kuin istumiset. No, eipä me olla treenattukaan, edes kaukoja ruokakupilla viimeisen viikon aikana.

Ois tosi hienoja, jos luoksetulon pysäytys alkaisi toimia tuolla paremmin, Sunny kun ei tunnu ottavan mun käsimerkkiä todesta ;-) Mutta olipa hyvä muistutus siitä, että koira kyllä osaa liikkeet, vaikka ei koko ajan treenaisikaan... Myöskin nyt alkaa huomata, että kisanomaiset treenit on tuoneet paljon varmuutta. Kaikkien voittajan liikkeiden tekeminen putkeen ei tunnu enää missään! Ajattelin ilmoittaa Sunnyn vielä marraskuussa yhteen kokeeseen, saa nähdä, kuin käy.