Lyyti pääsi eilen agitreeneihin juoksutauon jälkeen. Se oli jotenkin tosi kummallinen. Toisaalta oli niin innokas, että kiljui vähän väliä (mitä ei oo juurikaan tehnyt), oli kontaktissa, kävi leluun kiinni täysillä eikä yrittänyt karkailla muiden luo mutta toisaalta kun tehtiin esteitä, niin vauhtia ei ollut yhtään. Joko se oli tauon aiheuttamaa epävarmuutta tai sitten mä teen jotain ihan ihmeellistä. Epäilen jälkimmäistä vaihtoehtoa. Radan rakentamisen ajan Lyyti sai olla hallissa vapaana, kun en ollut siihen mennessä ehtinyt verkata, ehkä sekin oli huono idis. Ja eikös se mennyt keinun, kun silmä vältti. Kuului kauhee rämähdys, Riikan mukaan Lyyti oli hypännyt puolenvälin jälkeen pois mutta ei näyttänyt mitenkään säikähtäneeltä. Siispä tehtiin treenien lopuksi keinua pikkupöydältä isolle pöydälle. Keinahdus isoa pöytää vasten aiheutti kolauksen, johon Lyyti reagoi. Tein sitten aluksi sellaista, että Lyyti sai namia, kun rämisytti keinua tassulla. Salamana se hoksasi, että keinua pitää painaa tassulla ja siitä tulee namia. Sen jälkeen ei koko keinun meneminenkään ollut enää mikään juttu.

Sunny on ollut kaksissa tokotreeneissä, lauantaina ohjatuissa ja maanantaina vapaatreeneissä. Lauantain treeneissä todettiin, että seuraaminen on kärsinyt teknisesti, kun olen keskittynyt piippaamattomuuteen. Mites se menikään, että kun yhtäälle kumartaa... Paikalla istumisessa Sunny piippasi ja kääntyi vinoon kohti piiloa. Tiltu sanoi, että se selvästi kuunteli myös mun ja Janinan juoruilua, eli pitäisi itse olla hiljaa piilossa! Makuussa olikin ollut ihan hiljaa.

Eilen tehtin paljon kaikenlaista. Sunny oli myös saanut iltaruoan pari tuntia ennen treenejä, ei vaikuttanut motivaatioon, mutta ehkä ei kiehunut niin kuin joskus. Aloitettiin seuraamisella (sillä piippaamattomuudella ;)) ja toimi tosi hienosti, kunhan en tehnyt liikkeellelähtöjä tai paikallakäännöksiä! Eli saan sen olemaan hiljaa ennen kuin liike alkaa. Sitten käskin sen odottaa, menin itse n. 3-4 askelta edemmäs ja kutsuin sieltä seuraamaan. Eikä sanonut yhtään piippiä! Myös pysähdykset kestää ja liikkeestä käännökset. Ehkä se vielä tästä.

Sitten kokeilin, muistaako Sunny, mitä on liikkeestä seisominen - sitä kun ei olla melkein vuoteen tehty, kun ollaan keskitytty istumiseen. Muistihan se, ongelmitta ja pystyi jopa tekemään istumisen ja seisomisen peräkkäin, kun tein puolikkaan idarin viritelmää! Positiivinen yllätys. Sen sijaan maahanmeno ei toiminut, siinä Sunny jäi aina istumaan. Outoa, se just on ollut varma. Toisaalta ruudunkin maahanmeno tökki eilen, joten ehkä maahanmeno ei tuntunut kivalta (fyysisesti) tms.

Ruudussa ei ollut reunanaruja, se löytyi hyvin mutta keskikohta oli vähän epävarma. Muutakin pientä väsättiin ruutuun liittyen, mutta en oikein jaksanut keskittyä siihen. Sitten tehtiin varmaan ekaa kertaa hyppynoudossa vinoja heittoja, menohypyn teki varmasti, paluussa ohjasin vähän, että tulisi onnistumisia. Täytyy vielä tehdä tasamaalla hyvin palkattuja noutoja, josko vauhti parantuisi. Yhtä ohjatun viritystäkin kokeiltiin, mutta merkille mentyään Sunny ehti unohtaa, mitä oli tekemässä, joten jätetään toi sellaiselle kerralle, että ohjaajalla on aivot mukana. Lopuksi vielä tunnari, normaali määrä kapuloita mutta mä itse vein, eka aika läheltä, toka ja kolmas normaalimatkasta, ekassa ja tokassa kapulat oli rivissä, kolmannessa ympyrässä. Nyt oli ihan oikea meininki, rauhallinen haistelu ja varma oman nosto. Tällee kun aina sais ;) Viimeisenä treenikaveri Jarmo (kiitos :)) teki vielä Sunnylle pari helppoa juoksuntarkistusta, ekalla syötin namia, muilla en. Meni tosi kivasti, tätä täytyy nyt treenata enemmän, niin voidaan ens vuonna mennä miestuomareiden kokeisiin.