Helenan piirtämä rata Lyytin treeneihin. Aloitettiin kuvassa vasemmalla olevasta pätkästä. Ekalla kierroksella sössin itse ohjauksen nelosesteellä, tokalla yrityksellä tuli ulkopuolista häiriötä mutta kolmannella päästiin koko homma läpi ;) Esteet 1-3 meni joka kerta tosi hienosti, hyvin Lyyti luki ohjausta ja irtosi. Nelosen kiersi aivan omatoimisesti mutta sen jälkeen mun piti muistaa ohjata. Esteillä 5-7 vähän himmaili mutta nopeutui heti, kun mä otin vieressä juoksu- enkä kävelyaskeleita. Oisinkohan mä joskus kuullut, että porokoiran kanssa radalla pitää liikkua...?!

Toisessa treenissä este nro 3 oli musta putki, joka ei viimeksi tuottanut ongelmia, tänään taas tuotti. Ekalla kerralla meni hyvin, sen jälkeen vaihtelevasti, varsinkin takaaleikkauksessa törmättiin pari kertaa. Muuten ihan jees, Lyyti ei ehkä ihan nopeimmillaan ollut. Yksittäisistä tehtiin puomin kontaktia, jota Lyyti tarjosi tosi hienosti. Se on muutenkin nyt 1-vuotiaana oppinut tarjoilemaan kaikenlaista (muutakin kuin maahanmenoa ja sivulletuloa) ja mä oonkin monena iltana viihdyttänyt itseäni naksuttelemalla sille kaikkien temppujen tarjoamisesta. Takaisin agilityyn vielä, kokonainen puomi pelotti Lyytiä tällä kertaa, joten otetaan ens viikolla ylösmeno ja alastulo pöydiltä.

Santeri pääsi kunnon vauhdikkaisiin tokotreeneihin, jotka olikin jo tosi tarpeen. Sillä rupes energia kertymään, kun oli ollut vähän lyhyempiä lenkkejä pakkasten, kynsivamman yms. takia. Tavoitteena oli tehdä 6 ruokakipolla hiljaisia pätkiä. Hard luck baby, ei tosiaan onnistunut. Mua rupes keittämään niin pahasti, että tehtiin sitten kaikkea muuta. Aloitettiin paikkaololla, mikä oli virhe, koska Sunnya palelsi selvästi. Sitten ruutua, joka meni heti kättelyssä pieleen meistä riippumattomista syistä. Myöhemmin tehtiin sitten evl-tyylisiä lähetyksiä namikupille, jotka ekan toiston jälkeen ok.

Luoksetulon pysäytyksiä tehtiin ekan kerran agiputkilla ja toimi ihan sairaan hyvin! Sunnyn mielestä kaikki puun kiertämiset on maailman tylsintä hommaa, joten ollaan aina jouduttu treenaamaan pysähdyksiä luoksetulon yhteydessä. Putkilla oli ihan loistavaa ja Sunny oli tosi onnellinen eläkeläiskoira, kun pääsi agiloimaan! <3 Tämän jälkeen myös luoksetulossa pysähtyi tosi hyvin. Maahanmeno etupää edellä uudella käskyllä toimii jo kotona, toivottavasti saadaan se siirrettyä myös luoksetuloon.

Lisäksi väkerrettiin vähän kaukoja, pari noudon palautusta (laukkaa pelkät palautukset, kokonaiset ravaa takas), kaksi tunnaria (ekalla maisteli, tokalla ei) ja epämääräisiä määriä seuraamista. Ei päästä liikkeelle ilman piippiä, jos ruoasta on kyse. Pelkällä namilla treenien loppuvaiheessa menee hiljaisesti. Keskusteltiin Tiltun kanssa taas ja kokeillaan seuraavaa konstia. Eli joo, luoksetulon pysäytykset meni tosi hienosti, muissa ei sitten juuri kehumista ole ;-)