Käytiin sitten taas eilen hölmöilemässä tokokokeessa. Koe oli Munkkiniemessä, yllättäen hiekka- eikä nurmikentällä ja tuomarina oli (taas) Hannele Pörsti. Unohdin videokameran kotiin, joten oon ihan muistikuvien ja Janinan selostuksen varassa. Saatiin pistettä vaille kolmonen eli 191 pistettä tällaisin osasuorituksin: paikkamakuu 9, seuraaminen 7, istuminen 8, luoksetulo 6, ruutu 0, hyppynouto 10, metalli 10, tunnari 0, kaukot 8, kok. vaik. 7.

Kun tultiin paikalle, möllötin vaan kehän laidalla huomioimatta Sunnya. Se siinä aikansa piippaili ja sitten kävi makaamaan, josta palkkailin. Kehän alkuun mennessä se makasi tosi rauhallisena ja tylsistyneenä, josta lampsittiin haukotellen juoksuntarkistuksen (huomaamaton) kautta kehään. Sivulla ollessaan Sunny ympärilleen edelleen tylsistyneen näköisenä ja mä edelleen haukottelin. Oli vaara, että se ei muka kuulisi maahan-käskyä, joten sanoin sen erittäin kovalla ja painokkaalla äänellä. Santeri meni superhitaasti mutta ekalla käskyllä. Ja sitten - se oli hiljaa koko paikallaolon ajan!!! Oli kyllä siirrellyt tassuja ja katsellut lintuja mutta aivan sama, kunhan on hiljaa.

Tästä sitten kävelemään ja virittelemään. Tein seuraamista, istumista ja luoksetuloa, joista istumisen seisoi kerran, muut oli super. Seuraamisessa yritin pitää käsiä huomaamattomasti nyrkissä, kun on treenattu nyt niin piippaamattomuutta. Kaaviossa oli vain kaksi paikallakäännöstä, joissa tuli piipit ja juoksussa Sunny haukahti kerran, muuten oli enimmäkseen hiljaa. Kehän reunojen lähellä kontakti vähän tippui - pitäisi muistaa taas treenata totakin. Liikkeessä istumisessa en malttanut olla tekemättä pientä vartaloapua ja vähän myös piippasi. Luoksetulossa Santeri näytti, että osaa tosi hienosti mennä maahan - kaksi kertaa! :D Ja kevään kokeissahan se ei mennyt maahan ollenkaan... No, ainakin se reagoi käskyyn ;-)

Ruudussa lähti hyvin oikeaan suuntaan mutta kaarsi sitten oikealle. Pysäytin ja käskin uudestaan, josta meni takamerkille. Kolmannella käskyllä meni reunoja pitkin ruudun läpi, jolloin käskin maahan mutta ulkonahan se oli. Tässä vaiheessa mua alkoi naurattaa ihan kauheesti mutta kävelin kuitenkin kaavion läpi, ja Santeri oli omasta mielestään ollut tosi hyvä :D Janina sanoi, että oli ollut kehänauhan ja ruutunauhan välissä "ruudussa". Ollaan viime aikoina treenattu nurtsilla niin, että ruudussa on palkka valmiina. Mutta hiekallahan Sunny näkee, ettei siellä mitään palkkaa ole. Täytyy nyt sitten taas ainakin hiekalla treenata tyhjää ruutua ja vahvistaa siinä keskelle menemistä. 

Hyppynouto ja metalli oli molemmat tosi hienoja, palautuksetkin tuli varmasti laukalla. Jos jotain haluaa hioa, niin loppuperusasennot taisi olla vähän leväperäisiä. Tunnari taas... näin jo lähettäessä, että ei onnistu. Jokin pieni ajatus haistelemisesta sillä oli, mutta käämit paloi heti ekasta väärästä. Maisteli kaikkia vääriä ja sitten lähti mua kohti iloisena: "Kompakysymys, ei näistä mikään ollut oma!" Vaikka liike oli jo nollilla, koettelin Pörstin kärsivällisyyttä antamalla uuden, painokkaan käskyn. Sunny palasi kapuloille ja löytyihän se omakin. Hyvä etten luovuttanut!

Kaukot oli ihan jees. Vaihdot oli erilailla kuin yleensä: m-i-s-i-m-s-m eli seitsemän vaihtoa. Maahanmenoissa annoin pelkän käsimerkin, muuten käsky ja käsimerkki. Vaihtoi ekasta käskystä kaikki ja muistaakseni paikallaankin. Piippejä taisi tulla pari per vaihto mutta joskushan se on huutanut koko suorituksen ajan.

Oikeastaan siis noita nollaliikkeitä lukuunottamatta meni ihan hyvin ja erityisesti piippaamisen väheneminen tuntuu olevan nyt ihan totta. Liikkeiden välissäkään ei pitänyt mitään konserttia tai ainakin hiljeni käskystä. Ja on se niin liikuttava, kun se on niin varma omasta erinomaisuudestaan joka tilanteessa. Sen ilme oli suunnilleen tällainen  myös tunnarissa ja ruudussa.