Meidän suoritus piirinmestaruuksissa oli aika lyhyt: ei päästy kehään, kun Sunny ärähti tuomarille juoksuntarkistuksessa. Ja ärähti ihan sillee kunnolla, että jos mä olisin ollut tuomari, niin en ois yrittänytkään sen jälkeen koskea. Ennen kehän alkua istuskeltiin tylsistymässä kehän laidalla. Siitä sitten lampsin kehään sanoen Sunnylle "mul on namia, mennään treenaamaan koskemista". Se katsoi, kun tuomari teki juoksuntarkistuksen ed. koiralle ja siinä vaiheessa oli jo sitä mieltä, että toihan ei muhun koske. En tiedä, mistä se sai kierrokset niin ylös, vaikka oli sekunti sitten ihan rauhallinen. Haisteli kyllä tuomaria (niin kuin normaalit koirat) mutta ei päästänyt lähelle takapäätä. Ensin venkuroi ja haukkui, sitten kun oli sopivassa asennossa, niin ärähti. Siinä vaiheessa tuomari sanoi, että jos ei mentäis kehään ja mä olin samaa mieltä. Santeri sai sitten viettää kolme tuntia autossa ja miettiä, mikä meni pieleen...

Kun tää ongelma oli oikeestaan jo poistunut (11 kokeessa peräkkäin mennyt läpi, yhdessä niistä oli vähän ongelmaa mut pääsi kuitenkin), niin me treenattiin sitä vain muiden treenien sivussa ja aina samojen naispuolisten treenikavereiden kanssa. Tämänpäiväinen miestuomari oli Sunnylle liikaa. Yleensä ollaan päästy vähän huomaamatta siihen paikalle mutta nyt ei. Tietenkin käy mielessä, onko se nyt taas kipeä. Ei ainakaan torstaina vielä ollut; päinvastoin se on nyt pari viikkoa näyttänyt paremmalta kuin koko kesänä. Kyllä tuntuu turhauttavalta kuluttaa hirveästi treenienergiaa juttuun, joka ei ole edes koeliike, kun niiden liikkeidenkin treenaamiseen menee hirveesti energiaa. Mutta minkäs sille voi, ei auta kuin treenata, vaikka ärsyttää ja harmittaa ja vituttaa ja kaikkia sen tapaisia asioita.

Meistä huolimatta PM-joukkueemme voitti kuitenkin kultaa, joten onnea Miia, Virpi, Iida ja Hanna!!! Toinen joukkue sai pronssia ja sieltä tuli mm. uusi TVA, joten onnea myös Emmi, Janina, Tiltu, Tiina ja Pipsa :D