Vihdoin! Kyllä otti kennelyskä päähän, kun Lyyti ei saanut leikkiä kenenkään kanssa eikä Sunnykaan käydä kimppatreeneissä. Rupesi männä viikolla tyypeillä olla hieman patoutunutta energiaa - ja kyllä oli onnellinen pentu, kun pääsi taas leikkimään!

Sunnylla oli maanantaina Marin ja Sirken treenit. Tehtiin samoja juttuja kuin viimeks eli Sirken kanssa tunnaria ja Marin kanssa seuraamista. Tunnarissa siis sen edellisen kerran ahdistelu on jäänyt pois ja ollaan palattu vanhaan ongelmaan eli maisteluun. Huomattava parannus kuitenkin, koska Sunny ei oo tuonut kertaakaan väärää. Tehtiin nyt sitten niin, että piilotin oman kauemmas vääristä mutta samaan suuntaan kuitenkin (ei enää päinvastaiseen). Ekalla kerralla oli takaviistossa, tokalla kerralla suoraan väärien takana ja kolmannella ihan väärien takana. Joka kerralla etsi hienosti oman eikä harkinnutkaan väärien maistelua, mutta väärien vieressä maassa sattui olemaan nameja, joten ne piti tietysti ensin etsiä ja samalla ajatus vähän katkesi.

Seuraamisessa Mari huomasi edistymisen, vaikka se onkin hyvin pientä ;-) Mun mielestä myös Sunny on optimaalisessa vireessä silloin, kun saan sanottua seuraa ennen kuin se alkaa piipata, eli oikealla tiellä varmaan ollaan. Eri asia, kuinka kauan ollaan siellä :D Neuvoksi saatiin tehdä ihan pieniä hetkiä tota kerrallaan, vaikka treeneissä joka liikkeen välissä. Pitemmät yritykset menee helposti piipin puolelle. Ja jos näin käy, niin voisin itse siirtyä pois ja otettais aikalisä. Tässä välissä vein Sunnyn autoon syömään luuta. Lopuksi tehtiin vielä Mustin ja Neon kanssa paikallamakuu. Janina ja Zuli teki koirien ja piilon välissä ruutua, joten oli hyvät häiriöt. Santeri makasi koko ajan hienosti hiljaa. Voi olla, että luun syöminen välillä oli hyvä, koska Sunny oli skarppi mutta hiljainen. Pitää kokeilla. Illalla se sen sijaan ykäsi kaksi valtavaa laattaa, joten tiedä häntä.

Lyytin kanssa oltiin tänään vihdoin agitreeneissä, joissa kouluttajana oli Krista. Lyyti oli musta jo reippaampi kuin ennen yskätaukoa eli juoksunjälkeinen tila alkaa olla lopuillaan, jee. Mietittiin, onko hyvä, että lelu on kädessä. Musta Lyyti menee kovempaa lelu kädessä mutta toisaalta myös välillä kattoo kättä liikaa. Pitää taas kokeilla eri variaatioita. Muuten ei mitään ihmeellistä, Lyyti roikkui lelussa kaikki väliajat mutta ihan viimeisellä pätkällä väsähti. Yksittäisenä tehtiin vain keinua, mutta se menikin tosi hyvin. Tehtiin toki molemmilta puolilta, mutta Lyyti meni reippaammin, kun mä olin sen oikealla puolella. Ja vielä mainittakoon, että rimat oli 40-50 cm ja kaikki pysyi ylhäällä.