Laiska mä oon aina ollutkin mutta nyt tää päivittäminenkin tapahtuu laiskamadon vauhtia. Njoo, Santeri on käynyt nyt kolme kertaa akupunktiossa, viikon välein. Varsinkin ensimmäisen kerran jälkeen ero oli valtavan selvä, toisen kerran jälkeen pysyi sen viikon verran hyvänä ja kolmannesta kerrasta en osaa vielä sanoa. Treeneissä en oo uskaltanut käydä sen kanssa kertaakaan (lisäks akupunktiot on aina maanantaisin) ja se on kyllä aika huono juttu sen mielenterveyden kannalta. Jos se nyt ei mee huonompaan, niin täytyy käydä kokeilemassa. Koiramme-lehden jutusta innostuneena kokeilin sen kanssa "pallopaimennusta" eli jumppapallon siirtelemistä, minkä ajattelin olevan sille hyvä eläkeharrastus eikä rasittavan sitä. Mitä vielä, se kiihtyi siitä niin paljon että viimeisellä kerralla hyppäsi kaikki neljä jalkaa pallon päälle, jolloin pallo tietysti lähti vierimään ja Santeri putosi suoraan kivetykselle. Se siitä sitten. Saivatpahan naapurit taas hupia ;-)

Lyyti on treenannut keppejä käytännössä joka päivä tossa pihalla. Ja maanantaina ensimmäisen kerran meni kepit ilman verkkoja! Tällä hetkellä ne on tooooodella hitaat mutta jo to-pe Lyyti on väläytellyt viitteitä siitä, että olisi palaamassa entiseen, nopeaan ja matalaan pujottelutyyliinsä. Luulisin, että toistoja vaan tarvitsee, varmuutta. Keskiviikon treeneissä kokeiltiin verkottomia keppejä ekaa kertaa muualla kuin omalla pihalla ja tuloksena oli kolme virheetöntä suoritusta, joista viimeinen oli paras. Keskiviikkona onnistui muuten kaikki muukin, lähtö, 14 esteen radanpätkä, suoran jälkeen putken epälooginen pää sekä jopa täysin pimeä kulma putkelle. Nyt kesäryhmässä on kivaa, kun meitä on 2 maksikoiraa, joten ollaan tehty Lyytin osuudet kahdessa erässä. Se jaksaa paljon paremmin, kun saa huili- ja miettimistauon välissä. Lyyti kävi myös pari viikkoa sitten Vappu Alatalolla hyppytreeneissä mutta niistä kirjoitan ens viikolla lisää, koska keskiviikkona on toinen kerta.

Lyytin kunto on ollut hyvä, vaikka ollaan treenattu paljon (tai lähinnä niitä keppejä). Lihakset selkään ja etureisiin ei vaan tunnu millään kehittyvän. Perjantaina käytiin Tamaralla fyssarilla ja valitin asiaa sille, mutta se sanoi, että kyllä ne on jo paremmat kuin ed. kerralla (2 kk sitten) ja onhan Lyyti vielä tosi nuori. Etupään jumit aukes heti, takapää ei ollut huono mutta vasen puoli oli kauttaaltaan jäykempi ja sitä käsitellessä Lyyti pyrki notkistamaan selkää. Saatiin taas pari ohjetta jatkoon ja heinäkuussa mennään seuraavan kerran. Mulle ja äidille on selvää, että terapian jälkeen otetaan rauhallisesti mutta meillä oli illalla tallillemeno ja koirat jäi isän kanssa kotiin. Ja eikös me unohdettu sanoa sille asiasta ja Lyyti oli leikkinyt naapurin gööttipennun kanssa 1,5 tuntia... Toivottavasti se ei nyt sitten syö käsittelyn hyötyä...