Tässä sama tarina kuin meni ATD:n listalle ja lapikkaaseen, kun en jaksa kirjoittaa romaania jokaiseen erikseen ;)

Sunnylla on ollut selkäongelmia tässä pitkin vuotta. Niitä on hoideltu sekä hierojalla että kiropraktikolla, jonka käsittelyt ovat auttaneet. Silti parin kuukauden päästä oireet ovat taas palanneet, eli käsittelyt ovat vain helpottaneet, mutta syy on edelleen siellä.

Parin kaverin kanssa konsultoituani varasin ajan selkäongelmiin erikoistuneelta ell Talviolta. Ensin selitin oireet, sitten Talvio kokeili käsin (osui kuin vahingossa heti kipukohtaan), sitten teki EMG-tutkimuksen ja otti röntgenkuvat.

Kuvat olivatkin tosi selvät – jopa minä näin niistä ongelman. Jos oikein ymmärsin, ongelma on tällainen: Sunnylla on synnynnäisesti ristiluun kohdalla oli selkäydinkanava tosi kapea. Kun jalkoja venytettiin taaksepäin, kaksi nikamaa jättävät hermon puristuksiin. Hypyissä, kun jalkoja pitäisi venyttää, näin käy ja nikamat ”hiertävät”.

Sama Talvion sanoin: ”Iskiasoireet, jotka johtuvat ahtaasta ristiluukanavasta, joka korostuu selän ojennuksessa juuri hyppytilanteessa, jolloin nikamat pääsevät siirtymään toisiinsa nähden (retrograadinen olisteesi).”

Tämän takia Sunny on pitänyt hypyissä jalkoja sumpussa – on yrittänyt pyöristää selkää, kun ojentaminen sattuu. Nyt jälkikäteen keksin miljoona oiretta, jotka kaikki liittyvät tähän: lyhentynyt askelpituus, takajalkojen rapsutus ja takapään mulkoilu, hännän alhaalla pito, peitsaus, vähentynyt spurttailu ja muutenkin rauhallisuus lenkeillä, ongelmat pujottelussa...

Hoitovaihtoehtoja oli kaksi: lepo ja lääkitys tai leikkaus. Valitsin tietysti ekan. Siispä ollaan nyt kuukausi hyppytauolla ja popsitaan B-vitamiinia sekä nivelravinteita. Tammikuun puolessa välissä pitää soitella ja katsoa uudestaan.

Toisaalta helpottaa, kun oireille löytyi selvä syy. Toisaalta mietityttää, mitä tästä eteenpäin...