Toissapäivänä tuli Lyytille täyteen neljä kuukautta. Siispä laitan vähän pidempää juttua meidän sapelihäntätiikeristä. Strategiset mitat on nyt noin 43 senttiä ja 9,5 kiloa. Siitä tulee iso!

Lyyti on sopeutunut meidän perheen elämään tosi hyvin. Joskus aamulla äiti ottaa sen mukaan lenkille tai sitten mä leikin sen kanssa ennen töihin lähtöä. Päivälenkeillä on arkisin aina Sunnyn mukana, iltaisin tehdään sit yleensä jotain muuta. Hihnassa Lyyti kävelee tosi hienosti, jos nyt ei suorastaan ole pentukaveria mukana. Aika kivasti se pysyy vapaana ollessaan luona, tarkkana pitää kuitenkin olla. En kyllä tiedä, pysähtyisikö, jos vastaan tulisi yhtäkkiä ihminen, koira tai jänis. Ei varmaankaan. Myös mökillä se on pysynyt pihassa kivasti ja tullut kutsusta.

Suurin ongelma on tällä hetkellä autoilu, joka menee vain huonompaan päin koko ajan. Viimeksi mökkimatkalla se seisoi kahdella jalalla takakontin ikkunaa vasten kolme tuntia... Paluumatkalle otettiin se takapenkin jalkoihin, jossa oli vähän parempi. Sai kyllä pahoinvointilääkettä mutta menomatkan alkupuolella oli silti ykännyt, ilmeisesti sai lääkkeen liian vähän aikaa ennen matkaa. Noin ½ kilometrin kohdalla alkaa kuolata, ykäennätys on 2,5 kilometrin matka...

Autoiluinho aiheuttaa myös sen, että Lyyti ei halua mennä takaportista lenkille eli saattaa juosta karkuun, kun sitä yrittää ottaa pihalla kiinni. Etuportista mennessä lähtee mielellään. Muita kivoja tapoja sillä on pöydältä varastelu ja Sunnyn säestys ohikulkijoiden haukkumisessa. Se on tuhonnut kaksi hands freetä ja yhden nettipiuhan sekä repinyt puutarhatuolin pehmusteen. Erikoisala on kukkien irrottaminen purkeista!

Sunnyn kanssa niillä menee aika kivasti. Sunny leikkikin Lyytin kanssa melkein joka päivä, ennen tätä viikkoa ja ontumista. Lyyti uskaltaa jo kiristää Sunnyn hermoja enemmän mutta uskoo kyllä, kun Sunny sanoo. Joskus Sunnylla on vitutuspäiviä, jolloin ärähtelee Lyytille enemmänkin mutta useimmiten antaa pennun pölvästellä. Muille aikuisille koirille Lyyti on kohtelias ja alistuu superselvästi. Jos ne ei halua leikkiä, Lyyti pitää omaa kivaa ja luulee, että ne tykkää siitä tosi paljon :D Muita pentuja Lyyti vähän pomottaa, varsinkin, jos ne on sitä itseä pienempiä.

Arkipäivän asioiden lisäksi on treenattu vähän tokoleikkejä, agilityesteistä on menty putkea ja maassa olevaa rengasta. Tokossa Lyytin bravuuri on nouto, joka onnistui näin jo toisella toistolla:

http://s678.photobucket.com/albums/vv143/ajopuu/?action=view&current=HPIM1129.flv

Tule ja odota toimii pelkällä käskyllä, muihin tarvitsee vielä käsiapua. Odottaminen sujuu Lyytiltä uskomattoman hyvin pennuksi. Samoin keskittymiskyky on mun mielestä aika hyvä. Paljon on harjoiteltu kontaktinpitoa, Lyyti tarjoaa sitä aika nopeasti, mutta ei tietenkään vielä kovin pitkiä aikoja kerrallaan. Tällä viikolla on tehty vähän sivulletuloa ja seuraamista ihan vaan niin, että kävelen namit kädessä selän takana ja kun Lyyti ottaa vieressä kontaktia, naksutan ja palkkaan.

Lyyti tykkää kovasti leikkimisestä, lempparilelu on narupallo. Se myös etsii sitä aika kivasti. Kaikkein paras leikki on kuitenkin se, kun mä juoksen sen kanssa pihalla, siitä se saa aina megahepulin. Kun sen vauhdin saisi kanavoitua agilityyn, niin ois aika nopea koira ;) Lyyti kiihtyy nollasta sataan sekunnissa mutta myös toisin päin. Kun lopetetaan leikkiminen, se pystyy rauhoittumaan. Iltaisin se on liikuttava, kun se saattaa vain lähteä yläkertaan omaan koppaan nukkumaan, kun ei jaksa enää <3

Lyyti rakastaa kaikkia ihmisiä ja menee aina heti jalkoihin rapsuteltavaksi. Ei ole vielä löytynyt ihmistä, josta Lyyti ei tykkäisi tai joka ei tykkäisi Lyytistä :) Ainoastaan 1-2-vuotiaita taaperoita se vähän pelkää, jos ne vaappuvat sitä kohti. Mitään muuta se ei sitten oikeastaan pelkääkään.

Nyt kesäkuussa on suunnitelmissa käydä mätsäripaikoilla (ei ehkä osallistua vielä) ja agilitykisoja katselemassa. Ja toki myös pentutreeneissä, jos siellä olisi muita koiria, toisin kuin viimeksi :/ Aluksi Lyyti aina kiskoo muiden luo mutta sitten kun huomaa, ettei pääse, alkaa ottaa kontaktia ihan kivasti.

No josko tämä selostus riittäisi. Joka tapauksessa en paljon kivempaa pentua olisi voinut saada <3